Oppilaat ulkona tekemässä tehtävää

Vihdissä kilpailtiin oppituntisuunnittelussa – pois luokasta ja liikkumaan!

”Osaa soittaa kannelta?”

Ekaluokkalainen kaksikko juoksee vihjeen luota kuvataululle, jossa komeilee Kalevalan hahmoja. Tehtävänä on yhdistää, missä kuvassa on vihjeeseen sopiva henkilö.

Oikealla numerolla varustettu kuva löytyy nopeasti, ja tehtäväruudukkoon kirjataan varmoin elkein vastaus – Väinämöinen. Matka kohti seuraavaa koulun pihalle sijoitettua vihjerastia voi jatkua.

Meneillään on Vihdin Kuoppanummen koulun 1M-luokkalaisten oppituntiesittely, jolla luokka kilpailee kunnan Liikkuva koulu -hankkeen suunnittelukilpailun finaalissa. Tehtävänä on ollut suunnitella toiminnallinen oppitunti, jossa kaikki sekä liikkuvat että oppivat. Kisan palkintokin on houkutteleva: koko luokan retkipäivä järjestäjätahon piikkiin.

Vihdin Liikkuva koulu -hankkeen koordinaattori Pauliina Saarinen-den Hollander tietää, että kilpailussa on muutakin hyvää. Tieto Liikkuvasta koulusta leviää, ja lapset pääsevät pois luokkahuoneista koulupäivän aikana. Suunnittelu voi poikia myös uusia ideoita toiminnallisten oppituntien järjestämiseen.

Kuoppanummen ykkösten äidinkielen tunnilla liikutaan ja harjoitutetaan samalla luku- ja kirjoitustaitoa. Kansalliseepoksen hahmotkin tulevat tutuiksi.

– Toteutimme tällaisen samanlaisen suunnistuksen jouluna, jolloin oppilaat saivat itse suunnitella arvuuteltavat tonttuhahmot. Näin Kalevalan päiväksi päivitimme tontut Kalevalan hahmoiksi, joita olemme opetelleet Koirien Kalevalasta, ekaluokkalaisten opettaja Maria Kuusisto kertoo.

Kuusiston mukaan etenkin luku- ja kirjoitustehtäviä on helppo muokata toiminnallisiksi. Toiminnallisen oppitunnin valmistelussa menee jonkin verran enemmän aikaa kuin muiden oppituntien kanssa.

– Opettajan on tehtävä oppitunnilla käytettävä materiaali ja pohdittava tarkasti, miten antaa ohjeet, jotta työskentely lähtee helposti liikkeelle, Kuusisto sanoo.

Oppilaille toiminnallinen tunti puolestaan antaa paljon.

– Tämä on paljon vapaampi tilanne, joka vaatii itseohjautuvuutta. Olisihan tuolla vaikka keinut, mihin mennä, Kuusisto kertoo ja viittoo pihan perälle.

Tälläkin kertaa rastitehtävä on kiikkuja mielenkiintoisempi. Parityöskentelyssä lukijan ja kirjurin roolit vaihtuvat säännöllisesti. Vilske on melkoista, sillä rastien välit sujuvat helpoiten juosten. Kuusisto saa tasaisin väliajoin eteensä valmiita tehtävälappuja. Vieressä tarkkaileva kilpailuraati nyökkäilee tyytyväisyyttään.

Kuurupiilokertausta kasiluokalla

Myös Kuoppanummen koulun yläkoululaiset ovat edenneet oppituntisuunnittelun finaaliin. 8M-luokan terveystiedon tunti alkaa tutun leikin ohjeilla:

– Ovatko etsijät valmiina? Muilla on kolme minuuttia aikaa piiloutua, opettaja Mikko Marjamaa valistaa piiloleikin saloihin.

Oppilaat taukojumppaamassa

Yläkoululaiset ryntäävät piiloihinsa, ja tuokion kuluttua etsijät lähtevät hoitamaan tehtäväänsä. Jujuna on, että kun etsijä löytää piiloutuneen, hän joutuu vastaamaan terveystiedon kertaaviin kysymyksiin. Jos vastaus on oikein, piiloutuneesta tulee etsijä.

Idea tällaisesta tunnista tuli oppilailta. Kilpailua varten luokassa mietittiin myös polttopallo-oppituntia, mutta suunnitelma kaatui liian vähäiseen liikkumiseen.

15-vuotias Jere on etsintätehtävissä. Hänen mielestään piiloleikki oppitunnilla on paljon hauskempaa kuin luokassa istuminen. Kokeeseen kertaaminenkin sujuu huomaamatta.

– Tätä voi soveltaa alemmilla luokilla vaikka matematiikan kertotauluihin, Jere huomauttaa.

Ajan loppuessa oppilaat kerääntyvät takaisin luokkaan. Oikeita vastauksia kertyi reippaasti enemmän kuin vääriä, ja kaikki piiloutujat löydettiin ainakin kertaalleen.

Liikunnallinen päivä päättyy vielä spontaaneihin taukojumppaesityksiin. Aivonystyröitä harjoituttavia tehtäviä keksivät niin 8.-luokan oppilaat kuin kisan tuomaritkin. Raatiin kuuluva Pauliina Saarinen-den Hollander on päivään tyytyväinen. Ajatuksissa on, että samankaltainen kisa käydään myös tulevina vuosina.

– Tämä oli ensimmäinen vuosi, kun tällainen kilpailu järjestettiin. Oli kiva huomata, että oppilaat olivat oikeasti päässeet vaikuttamaan suunnitteluun. He olivat esimerkiksi miettineet, miten kaikki saataisiin liikkeelle ja kuinka suunnitelmaa voitaisiin soveltaa muihin oppiaineisiin, hän kertoo.