Lasten harrastuksiin osallistumista on yritetty parantaa aiemminkin useiden hallitusten toimesta, ja Opetushallituksen kerhorahalla on pitkät perinteet. Myös Liikkuvissa kouluissa harrastukset, kerhot ja yhteistyö liikuntaseurojen kanssa on ollut yksi keskeisistä toimenpiteistä alusta lähtien.
Kun Liikkuva koulu alkoi vuonna 2010 oli mukana 21 hanketta, joista 17:ssä oli sisältöjä harrastamiseen (kts. Liikkuva koulu väliraportti 2011). Liikkuvan koulun alkuvaiheessa monet kaupungit kehittivät kerhotoiminnan sisältöjä yhdessä seurojen kanssa ja esimerkiksi kokosivat esitteitä kuntiensa harrastustoiminnasta. Harrastamisen sisältöjä on siten koordinoitu ja kehitetty Liikkuva koulu -kunnissa jo vuosia (kts. esim. Liikkuvat koulut kunnissa -julkaisu).
Harrastamisen Suomen malli on nyt hieno mahdollisuus kehittää toimintaa edelleen ja tehdä jatkuvuutta kuntien ja koulujen Liikkuva koulu -toiminnalle. Osana kärkihanketta jaetut avustukset Liikkuva koulu -toimintaan päättyivät keväällä 2019. Sen jälkeen olemme kuulleet kunnilta, kouluilta ja eri verkostoista huolestuneita viestejä toiminnan hiipumisesta. Kun tähän yhdistetään pandemiarajoitukset 2020–2021, tilanne koulujen Liikkuva koulu -toiminnalle on ollut tukala. Siksikin harrastamisen Suomen malli on oivallinen mahdollisuus kehittää hyvää toimintaa, jota Liikkuvat koulut ovat jo vuosia tehneet sekä antaa ”työkaluja” kuntien ja koulujen Liikkuva koulu -vastuuhenkilöille.
Suomen mallin lisäksi koulutuksen kehittämisessä on muitakin määrärahoja, jotka liittyvät Liikkuvan koulun tavoitteiden edistämiseen, tai joiden tavoitteiden edistämistä Liikkuva koulu -toiminta tukee. Opetushallituksella oli juuri (päättyi 19.2.2021) 15,5 M€ avustushaku opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutukseen 2021. Yksi haun pääteemoista oli johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen vahvistamisen, ja sen alla koulujen hyvinvointijohtaminen sekä kehittämis- ja kokeilukulttuurin edistäminen.
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on parhaillaan avoinna 6,8 M€ avustushaku (päättyy 31.3.2021) perusopetuksen sitouttavan kouluyhteisötyön pilotointiin, jossa tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa sekä luoda myönteistä, kouluun kiinnittymistä tukevaa toimintakulttuuria. Perusteluja Liikkuva koulu -toiminnan liittymisestä näiden tavoitteiden edistämiseen löydät lukuisista Liikkuvan koulun tutkimusjulkaisuista ja tutkimuksista, joista viimeisin on Katja Rajalan väitöskirja nuorten kouluyhteisöaseman yhteydestä nuorten liikkumiseen.
Liikkuva koulu jatkuu. Yhteinen tavoitteemme on pitää sisällöt elävinä ja kiinni teistä Liikkuvan koulun tekijöistä.