Opettaja ja oppilaat.

Eväitä liikkumisen lisäämiseen yläkouluissa

Oulussa kerätty materiaali antaa aineenopettajille välineitä toiminnalliseen opetukseen. Materiaali syntyi opettajien ideoista yliopiston ja kaupungin yhteisen täydennyskoulutuksen sivutuotteena.

Oulun yliopiston kasvatustieteen tiedekunta ja kaupunki julkaisivatyhteistyössä Liikkuva koulu -ohjelman kanssa toiminnallisen opetuksen materiaalin, joka on koottu Oulun seudun yläkoulun opettajien käyttämistä ja kehittämistä ideoista. Materiaali löytyy Liikkuvan koulun verkkosivujen Ideat-osiosta. Tarkoituksena on tarjota opettajille työkaluja, joilla oppilaiden aktivoimista voi lähteä kokeilemaan hyvin matalalla kynnyksellä.

– Liikkumisen voi aloittaa vaikkapa iltapäivän tunneista, jolloin keskittyminen on oppilaille haastavampaa kuin aamupäivisin, rohkaisee yliopistonlehtori Susanna Takalo.

– Jos oppilaiden rauhoittuminen takaisin itsenäisen työn ääreen lohkaisee liian ison palan oppitunnista, harjoitteet voi sijoittaa tunnin alkuun tai loppuun.

Kehollisuus auttaa muistamaan

Ideoita on tarjolla sekä kaikkiin oppiaineisiin että kaikkiin oppimisprosessin vaiheisiin. Eniten toiminnallisuutta on integroitu kertaamiseen ja soveltamiseen.

Esimerkiksi historian tunnilla oppilaat voivat liikkua aikajanalla sen mukaan, mihin arvelevat eri tapahtumien sijoittuvan. Islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden eroista taas saa pelin, jossa voi liikkua niin oman pulpetin ympärillä kuin koko luokkatilassakin kolmen eri pisteen välillä.

Opettajat tunnistivat yhdeksi esteeksi toiminnallisuuden lisäämiselle omat asenteensa. Oppilaiden innostuksen näkeminen sen sijaan motivoi jatkamaan kokeiluja.

– Eräs opettaja kertoi, että koetehtävien jakaminen pisteisiin, joiden välillä oppilaat liikkuivat, aktivoi sellaisenkin oppilaan vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, joka yleensä raapustaa paperiin vain oman nimensä ja hiukan ensimmäistä tehtävää.

Toinen oppilas oli todennut: ”Ope mä muistin tän kokeessa, kun me tehtiin se silloin käytävällä.”

Susanna Takalo muistuttaakin, että toistoja ei tarvita niin paljon, kun opeteltavasta asiasta jää kehollinen muistijälki.

Täydennyskoulutuksen satoa

Ajatus julkaistavasta materiaalista syntyi yliopiston ja kaupungin yhdessä kehittämässä täydennyskoulutuksessa. Kolmivaiheisen koulutuksen aikana Oulun seudun yläkoulujen opettajat keräsivät ja jakoivat jo käytössä olevia harjoitteita sekä suunnittelivat yhdessä uusia. Satoa tuli paljon, ja se oli monipuolista!

Koulutuksen aluksi kullakin koululla käytiin opettajien kanssa läpi liikunnan vaikutuksia oppimiseen ja oppilaan hyvinvointiin sekä yläkoululaisten tämän hetkistä aktiivisuuden tasoa.

– Opettajilla saattaa tulla askelmittariin paljon askeleita päivän aikana, mutta oppilaiden päivä on kovin passiivinen, jos he siirtyvät pulpetista toiseen ja välillä käytäville, yliopisto-opettaja Niina Loukkola kertoo.

Loukkolan mielestä tärkeintä oli kuitenkin se, että opettajat pääsivät itse tekemään esimerkkiharjotteita ja huomasivat, ettei istumisen tauottaminen ole käytännössä vaikeaa eikä vaadi suurta valmistautumista. Toisessa vaiheessa kouluilta valitut vastuuopettajat tapasivat aineryhmittäin. He toivat tapaamisiin oman koulun kollegoilta keräämänsä harjoitteet.

– Sen jälkeen lähdimme katsomaan oppikirjoista ja sähköisistä materiaaleista, miten toiminnallisuus sopisi niiden sisältöihin. Osa innostui miettimään yhdessä MOK-tyyppisiä kokonaisuuksia ja liikkumista niissä, Loukkola kuvailee.

Harjoitteiden keräämisen ja tuottamisen lisäksi opettajat ovat karsineet julkaistavasta materiaalista päällekkäisyyksiä, selkiyttäneet tehtäviä ja tarkistaneet käsitteitä.

Yhteistyö antaa leveämmät hartiat

Niin Takalo ja Loukkola kuin Oulun kaupungin liikuntakoordinaattori Kati Grekulakin kertovat yhteistyön mahdollistaneen enemmän kuin yksin tekeminen.

– Liikkuva koulu -vastaava tai edes tiimi ei riitä viemään toiminnallisuutta kaikkien aineiden opetukseen, Grekula toteaa.

Jotta kaikki opettajat saataisiin mukaan, Grekula sopi kaupungin perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuoren kanssa kaikkia yläkouluja koskevasta koulutuskokonaisuudesta, ja koulutukset toteutettiin yhteissuunnitteluajalla.

Ensin kutsuttiin koolle rehtorit. Johdon sitouttamisella varmistettiin, että opettajien suunnittelutyölle sekä ideoiden ja toimivien käytänteiden jakamiselle löytyisi tilaa ja resurssit niin nyt kuin jatkossakin.

– Opettajilla voi olla intoa, mutta ei välttämättä aikaa pysähtyä miettimään. Aineryhmäkohtaiseen koulutukseen tulijoille maksettiin sijaiset Liikkuva koulu -rahoituksella, Grekula kertoo.

Grekula koordinoi yhteyksiä johtoon ja kouluille. Yliopisto vastasi koulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta. Kentällä toimivan opettajan näkökulmaa toi Maikkulan yläkoulun opettaja Saila Romakkaniemi.

– Tämä on ollut voimauttavaa ja inspiroivaa, paras Liikkuva koulu -työtehtäväni tähän mennessä, Kati Grekula hehkuttaa.