Aivomme ja keskittymiskykymme ovat kovan paineen alla modernin työelämän vaatimuksissa ja jatkuvassa kiireessä. Liikkuen läpi elämän -seminaarin pääpuhuja Mona Moisala kertoo, kuinka omaa työtä voi muokata aivoterveellisemmäksi pieni muutos kerrallaan, ja kuinka liikunta vaikuttaa positiivisesti aivoihimme.

Pienillä muutoksilla kohti aivoterveellistä työtä

Ikinä ei ole liian myöhäistä oppia aivoterveellisiä työtapoja. Näin totesi Mona Moisala johdattaessaan seminaariosallistujat aivoterveellisten työtapojen äärelle Liikkuen läpi elämän -seminaarissa Turun Logomossa.

Puheenvuorossaan Moisala kertoi modernin työelämän haasteista aivoille. Kiire, multitasking, keskeytykset ja sälätyöt voivat johtaa siihen, että keskittyminen työssä on vaikeaa ja mieli on levoton myös työn ulkopuolella. Omaa keskittymistä voi kuitenkin harjoittaa askel askeleelta. Moisala rohkaiseekin tekemään vain pieniä muutoksia kerrallaan.

– Omasta työstä on hyvä miettiä sellaisia asioita, joihin voi itse vaikuttaa ja joihin itsellä on vaikutusvaltaa. Pieni muutos voi olla vaikka se, että saa omaan työpäivään mukaan ihan pikkuriikkisiä taukoja. Muutettava asia voi olla myös vaikkapa työn määrä, työpäivän rakentuminen tai puoli tuntia kestävän keskittymisjakson pitäminen, Moisala summaa.

Moisala rohkaiseekin sisällyttämään jokaiseen työpäivään yhden, minimissään puolituntisen keskittymisjakson. Keskittymisjakson tarkoituksena on luoda päivään tilaa keskittymistä vaativille tehtäville ilman häiriötekijöitä tai jatkuvaa tavoitettavana olemista.

– Jotta pääsisimme rauhalliseen keskittymisen tilaan, meidän täytyy myös raivata sille tilaa kalenteristamme ja päivästämme. Mikään viisiminuuttinen ei ole siihen riittävä aika. Keskittymisjakso on tärkeä siksi, sillä keskittyvä syvätyöskentely on ihan erilainen aivotila kuin nopea ja ärsykkeisiin reagoiva pintatyöskentelyn tila, Moisala kertoo.  

Liikunta hellii aivoja

Moisala kertoo, kuinka myös liikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia aivoterveyteen. Moisala nostaa esiin etenkin lapsuuden ja nuoruuden liikunnan pitkäkestoiset vaikutukset.

– On olemassa jonkin verran tutkimusta siitä, kuinka lapsuus- ja nuoruusiän aktiivinen liikkuminen näkyy positiivisesti vielä keski-iässäkin tehdyissä älykkyystesteissä. Liikunnan vaikutukset voivatkin olla todella kauaskantoisia, Moisala summaa.

Moisala kertoo, että liikunta muun muassa vilkastuttaa aivojen verenkiertoa sekä vaikuttaa siihen, kuinka paljon uusia aivoyhteyksiä syntyy. Liikunta voi vaikuttaa jopa uusien hermosolujen syntymiseen.

– Liikunnalla on siis aivoille ja aivoterveydelle todella paljon hyviä vaikutuksia, Moisala hymyilee.

 

CAPTCHA
Vastaamalla kysymykseen varmistat, että olet ihminen.
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 80 MB.
Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.
CAPTCHA
Vastaamalla kysymykseen varmistat, että olet ihminen.