Lapset kiipeilytelineessä.

Nykytilan arviointi edelleen koulujen ja kuntien aktiivisen toimintakulttuurin kehittämisen tukena

Nykytilan arviointi on työkalu liikunnallisen toimintakulttuurin suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Arviointi tehdään itsearviointina, ja tuloksia voidaan tarkastella kuntatasolla ja hyödyntää esimerkiksi hyvinvointikertomuksen aineistona. Työkalu on edelleen maksuton rekisteröityneille Liikkuville kouluille.

Liikkuvan koulun nykytilan arviointi -työkalu on edelleen kuntien ja koulujen käytettävissä. Nykytilan arviointi -työkalun avulla saadaan tietoa laajasti liikkumisen edistämisen tilasta koulussa: muun muassa koulun olosuhteista, liikkumisen mahdollisuuksista koulupäivän aikana, oppilaiden ja henkilökunnan osallisuudesta sekä koulun tekemästä yhteistyöstä. Tulosten tulkintaan ja hyödyntämiseen saa tarvittaessa apua.

Nykytilan arvioinnin tehnyt koulu saa vastauksista visuaalisen koosteen. Kaikki vastaukset kootaan visuaaliseen tietokanta Virveliin, josta löytyy ajantasainen tieto valtakunnallisesti, AVI-alueittain, maakunnittain ja kunnittain.

Nykytilan arvioinnin tuloksia voi hyödyntää muun muassa seuraavan lukuvuoden suunnitteluun, verrata oman kunnan tuloksia valtakunnallisiin tuloksiin, käyttää oppilaiden osallistamisen välineenä tai hyödyntää keskustelun pohjaksi kouluyhteisössä, vanhempainillassa tai kuntapäättäjien kanssa.

Nykytilan arvioinnin voi täyttää missä vaiheessa lukuvuotta tahansa. Vuosittaisella arvioinnilla voidaan seurata toiminnan kehitystä.

 

Seinäjoella nykytilan arviointia hyödynnetään liikunnallistamissuunnitelmissa

Nykytilan arviointia on käytetty Seinäjoen kaupungin peruskoulujen liikunnallistamissuunnitelmien laatimisessa.

Seinäjoella Liikkuva koulu -toiminnan yhtenä tavoitteena oli, että kaikissa peruskouluissa tehdään liikunnallistamissuunnitelma ja jokainen koulu saavuttaisi niin sanotun perustason. Seinäjoella on 21 alakoulua, 4 yläkoulua ja 2 yhtenäiskoulua.

Jokainen koulu teki suunnitelman omista lähtökohdistaan. Suunnitelman tekemisessä käytettiin pohjana nykytilan arviointia. Tulosten perusteella löydettiin koulun vahvuudet ja valittiin kehityskohteet. Työtä tehtiin tiiviisti Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun seurakehittäjän Kirsi Martinmäen kanssa, joka kävi esimerkiksi rehtorikokouksissa pohjustamassa suunnitelmien tekoa ja sen tavoitteita.

– Kun sain toimeksiannon, niin vähän mietin, että mistä lähden liikkeelle. Ajattelin, että nykytilan arviointia ei ole hyödynnetty tarpeeksi ja sillä saadaan selvitettyä koulujen perustaso.

Martinmäki painotti kouluissa, että nykytilan arvioinnin tekeminen on heitä itseään varten ja helpottaa suunnitelman tekemisessä. Se otettiinkin hyvin vastaan.

– Kaikki koulut täyttivät nykytilan arvioinnin ja miettivät sen jälkeen kehitettäviä kohtia. Mitä heidän koulussaan tehdään, kuka tekee ja kuka vastaa sekä mihin mennessä nämä toteutetaan, kertoo Martinmäki.

Martinmäki kertoo, että eräässäkin koulussa sanottiin, että ei heillä ole mitään Liikkuva koulu -toimenpiteitä. Mutta kun koulu oli täyttänyt nykytilan arvioinnin, niin selvisi, että koulussa tehdään paljon liikunnallisia toimenpiteitä. He eivät vain olleet ajatelleet niitä ennen arvioinnin tekemistä.

Lopputuloksena oli, että jokaisessa koulussa on nyt käytössä laadukas, kolmivuotinen liikunnallistamissuunnitelma. Koulut itse seuraavat suunnitelmien toteutumista ja päivittävät niitä tarvittaessa.

– Olemme kehottaneet tekemään arvioinnin kerran vuodessa. Jokaisella koululla on valmiina karkea suunnitelma toiselle ja kolmannelle vuodelle ja niitä täydennetään syvällisemmiksi.

Liikuntasuunnitelman tekeminen ja niiden toteuttaminen on ollut niin toimiva konsepti, että mallia yritetään viedä Pohjanmaalla myös muihin kuntiin.