Liikkuva koulu koetaan tarpeellisena – miten varmistetaan toiminnan jatkuvuus?

Liikkuva koulu -toiminta koetaan laajasti tarpeellisena ja hyödyllisenä, niin koulun henkilökunnan, Liikkuva koulu -kuntakoordinaattoreiden kuin perusopetuksen johdonkin näkökulmasta. Hyötyinä nähdään erityisesti toiminnan tuki oppilaiden oppimiseen ja osallisuuteen sekä opetussuunnitelman toteuttamiseen. Liikkuva koulu -toiminnan laajuus vaihtelee paljon yksittäisten koulujen ja koulumuotojen välillä.

Liikkumista edistetään peruskouluissa monin tavoin. Yleisimmät toimet liittyvät välituntiliikkumiseen: välituntikäyttöön on hankittu välineitä, pitkät välitunnit rytmittävät koulupäivää ja koulupiha on liikkumiseen aktivoiva. Istumisen vähentämiseen kiinnitetään huomiota opetuksessa noin 70 prosentissa alakouluista ja joka toisessa yläkoulussa.

Henkilökunnan suhtautuminen liikkumisen edistämiseen kouluissa on edelleen hyvin myönteinen: valtaosa henkilökunnasta (97 %) kokee liikkumisen koulupäivän aikana edistävän kouluviihtyvyyttä. Noin 90 prosenttia henkilökunnasta pitää oppilaiden liikkumisen edistämistä jokaisen opettajan tehtävänä ja ajattelee jokaisen opettajan esimerkin vaikuttavan oppilaiden asennoitumiseen liikkumista kohtaan. Noin 95 prosenttia henkilökunnasta kokee, että oppilaiden olisi hyvä mennä ulos välitunneilla ja, että välituntiliikuntaa edistää oppituntien työrauhaa.

Liikkuva koulu -toiminta koetaan tarpeellisena

Kokemukset Liikkuva koulu -toiminnasta vaihtelevat eri kouluissa. Ala- ja yhtenäiskouluissa noin 60 prosenttia ja yläkouluissa 42 prosenttia henkilökunnasta on sitä mieltä, että Liikkuva koulu -toiminta näkyy selvästi koulun toiminnassa ja siitä puhutaan henkilökunnan kesken.

Suurin osa koulujen henkilökunnasta kokee Liikkuva koulu -toiminnan tarpeellisena ja hyödyllisenä. Ala- ja yhtenäiskoulujen henkilökunnasta 85 prosenttia ja yläkoulujen henkilökunnasta 68 prosenttia on sitä mieltä, että toiminta tukee opetussuunnitelman toteuttamista.

Omalle työlleen eniten tukea Liikkuvasta koulusta kokevat saavansa rehtorit ja luokanopettajat. Alakouluissa Liikkuva koulu koetaan enemmän koko koulun yhteiseksi asiaksi kuin yhtenäis- ja yläkouluissa.

Henkilökuntakyselyn ajankohdan vuoksi koronaan liittyvät rajoitukset nousevat esille suurimpana toimintaa rajoittavana tekijänä. Henkilökunnan jaksamisen kokee esteenä Liikkuva koulu -toiminnalle noin kolmannes vastaajista. Esteinä nousee esiin myös koulun toiminnan organisoitumiseen liittyviä asioita: henkilöresurssit, taloudelliset resurssit, työajan puute, henkilökunnan vastuunotto ja työnjako.

Kuntatason koordinointi tukee toiminnan yhdenvertaista kehittymistä kouluissa

Liikkuva koulu -toiminnan kuntakoordinaattorit sekä perusopetuksen johtajat pitävät toimintaa laajalti hyödyllisenä niin yksittäisten oppilaiden, koulujen kuin myös kunnan poikkihallinnollisen yhteistyön näkökulmasta.

Toiminnan vahvuudet liittyvät yleisesti pitkään jatkuneeseen toimintaan: toiminta on osa koulun arkipäivää ja sillä on kunnan johdon sekä poikkihallinnollisen yhteistyön tuki.

Kuntakoordinaattoreiden ja perusopetuksen johtajien mukaan Liikkuva koulu -toiminnan taso voi kuitenkin vaihdella paljonkin koulujen välillä myös saman kunnan sisällä. Kaikki koulun henkilökuntaan kuuluvat eivät huomioi työssään Liikkuvaa koulua, ja osa rehtoreista on nähnyt toiminnan irrallisena hankkeena toimintakulttuurin kehittämisen sijaan. Kouluissa toiminnasta vastaavat opettajat väsyvät, mikäli he eivät saa työlleen kouluyhteisönsä tukea.

Liikkuvan koulun kirjaaminen koulujen vuosisuunnitelmiin ei itsessään pidä toimintaa yllä, ellei toimintaa koordinoida kuntatasolla. Riittävät resurssit koordinointiin auttavat tasoittamaan koulujen eriarvoista asemaa Liikkuva koulu -toiminnan laajuuden ja sisällön suhteen.

Kuntatason koordinoinnin kautta voidaan vahvistaa myös toimintaa tukevia rakenteellisia muutoksia kouluissa ja kunnissa, jolloin Liikkuva koulu ei ole yksittäisten henkilöiden varassa. Koordinointiresurssin pieneneminen nähdään yhtenä selkeänä uhkana toiminnan jatkuvuuden kannalta.

Liikkuva koulu -toiminnalle tarvitaan tukea jatkossakin

Liikkuva koulu -ohjelmalta toivotaan edelleen tukea paikallisen toiminnan järjestämiseen. Koulujen henkilökunta toivoi erityisesti konkreettisia ideoita ja materiaaleja, jotka tukevat käytännön toimintaa kouluissa.

Kuntakoordinaattorit pitivät tärkeinä tutkimustuloksia, joita voi hyödyntää toiminnan perustelemisessa, ja verkostojen tarjoamaa vertaistukea toiminnan koordinointiin kuntatasolla. Perusopetuksen johtajat korostivat niin ikään verkostoihin pohjautuvan tuen, esimerkiksi alueellisten seminaarien, merkitystä.

Perusopetuksen johtajien mukaan toiminnan vakiintumista tukevat kuntatason koordinoinnin lisäksi poikkihallinnollinen yhteistyö, toiminnan kehittämiseen ohjattu kunnan sisäinen rahoitus, toiminnan kirjaaminen koulujen vuosisuunnitelmiin ja kunnan asiakirjoihin, rehtoreiden positiivinen asenne sekä toiminnan systemaattinen seuranta.

Perusopetuksen johtajat ja kuntakoordinaattorit korostivat Liikkuvan koulun tulevaisuuden mahdollisuuksina myös toiminnan nivomista osaksi laajempia kokonaisuuksia, esimerkiksi osaksi harrastamisen kokonaisuutta.

Jatkossa Liikkuva koulu -toiminnassa voitaisiin huomioida vahvemmin myös henkilökunnan hyvinvointi. Perusopetuksen johtajien haastatteluissa nousi esiin ajatus Liikkuva koulu -toiminnan mahdollisuuksista eheyttää koulujen yhteisöllisyyttä korona-ajan jälkeen. Liikkuminen osana koulupäivää tukee niin oppilaiden kuin koulun henkilökunnankin kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Tarkemmat tutkimustulokset löytyvät materiaaleista:

Kysely peruskoulujen henkilökunnalle syksyllä 2020 (pdf)

Kysely Liikkuva koulu -kuntakoordinaattoreille (pdf)

Perusopetuksen toimialajohdon haastattelut (pdf)

Tutkimusaineistot on kerätty osana Liikkuva koulu -kärkihankkeen jatkoseurantaa ja arviointia loppuvuodesta 2020 – alkuvuodesta 2021. Peruskoulujen henkilökuntakyselyyn vastasi 1109 henkilöä, jotka edustivat 459 koulua ja 110 kuntaa. Kuntakoordinaattoreiden kyselyyn vastasi 25 henkilöä 18 eri kunnasta. Lisäksi haastateltiin perusopetuksen toimialan johtajia 11 kunnasta.

Kirjoittajat:

Tutkija Katariina Kämppi ja tutkija Katja Rajala
Likes

katariina.kamppi (a) likes.fi, puh. 0400 103 703
katja.rajala (a) likes.fi, puh. 0400 658 003

CAPTCHA
Vastaamalla kysymykseen varmistat, että olet ihminen.
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 80 MB.
Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.
CAPTCHA
Vastaamalla kysymykseen varmistat, että olet ihminen.