Koulussa koettu sosiaalinen asema on yhteydessä yläkoululaisten liikkumiseen

Nuoren koulussa kokema sosiaalinen asema on yhteydessä nuorten liikkumiseen ja paikallanoloaikaan koulussa, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Katja Rajala selvitti väitöstutkimuksessaan yläkoululaisten kokeman sosiaalisen aseman ja liikkumisen välistä yhteyttä. Tulosten mukaan sosiaalisen asemansa koulussa korkeaksi kokevat nuoret liikkuivat enemmän sekä vapaa-ajallaan että välituntisin verrattuna nuoriin, jotka kokivat oman sosiaalisen asemansa matalaksi.

– Tutkimuksen tulokset viestivät siitä, kuinka koulussa on erilaisia nuorten ryhmittymiä ja kaveriporukoita ja kuinka näihin ryhmiin liittyvät hierarkiat vaikuttavat myös liikkumiseen koulupäivän aikana, Rajala toteaa.

Luokkakavereiden tuki tärkeää

Nuoren korkeaksi kokemaan sosiaaliseen asemaan yhdistyi kokemus sekä luokkakavereilta, opettajalta että vanhemmilta saadusta sosiaalisesta tuesta. Erityisen tärkeäksi liikkumisen kannalta osoittautui luokkakavereiden tuki.

Vertaisryhmät ja niissä syntyvät toimintamahdollisuudet vaikuttavat paljon siihen, mitä nuoret esimerkiksi välituntisin haluavat ja uskaltavatkin koulussa tehdä.

Tutkimuksessa selvisi, että kokemukseen korkeasta sosiaalisesta asemasta yhdistyi enemmän kavereiden kanssa luotuja toimintamahdollisuuksia. Näiden mahdollisuuksien myötä samoista koulutiloista voi muodostua nuorille hyvin erilaisia päivittäisiä liikkumisympäristöjä.

– Koulussa voi olla tiloja, johon kaikilla nuorilla ei ole pääsyä. Yhtenä rajoittavana tekijänä voi olla matalaksi koettu sosiaalinen asema. Tämä vaikuttaa myös liikkumisen mahdollisuuksiin koulun tiloissa, Rajala huomauttaa.

Nuorille lisää mahdollisuuksia osallistua toiminnan suunnitteluun

Tutkimuksen mukaan sekä liikkuminen välituntien aikana että välituntiliikunnan suunnitteluun osallistuminen kasautuivat nuorille, jotka kokivat oman sosiaalisen asemansa koulussa korkeaksi.

Nuorten osallisuuden lisääminen välituntiliikunnan suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää.

– Jotta välituntien aikainen liikkuminen houkuttelisi useampia nuoria yläkouluissa, nuorilla olisi hyvä olla erilaisia tapoja ja rooleja osallistua toimintaan ja sen suunnitteluun yhdessä omien kavereiden kanssa, Rajala sanoo.

Taukoja istumiseen

Tutkimukseen osallistuneille nuorille kertyi paljon paikallaanoloaikaa koulussa. Sosiaalisen asemansa matalaksi kokevilla nuorilla paikallaanoloaikaa oli enemmän verrattuna nuoriin, jotka kokivat oman sosiaalisen asemansa korkeaksi.

– Istumisen vähentämisessä ja paikallaanoloajan katkaisemisessa koulun henkilökunnan rooli voi olla merkittävä, Rajala toteaa.

Yhteisesti sovitut toimintatavat koulussa esimerkiksi istumisen vähentämiseksi oppituntien aikana koskevat kaikkia nuoria ja voivat vaikuttaa nuorten tekemiseen riippumatta siitä, millaiseksi he oman sosiaalisen asemansa koulussa kokevat. Mikäli esimerkiksi toiminnallisen opetuksen menetelmät vakiintuvat yläkouluissa hyväksytyiksi ja yleisiksi toimintatavoiksi, ne vähentävät kaikkien nuorten paikallaanoloaikaa oppitunneilla.

Tutkimuksen aineisto kerättiin osana valtakunnallisen Liikkuva koulu -ohjelman seurantaa vuosina 2012–2015. Aineisto kerättiin oppilaskyselyillä, mittaamalla nuorten fyysistä aktiivisuutta liikemittareilla sekä havainnoimalla ja haastattelemalla yläkoululaisia. Nuorten subjektiivisen sosiaalisen aseman ja liikkumisen välistä yhteyttä sekä subjektiiviseen sosiaaliseen asemaan yhteydessä olevia tekijöitä selvitettiin sekä määrällisillä että laadullisilla menetelmillä.

LitM Katja Rajalan liikuntatieteen väitöskirjan ”Hierarkiat yläkoulun kaveriporukoissa – nuoren kokema sosiaalinen asema ja liikkuminen” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 29.1.2021 klo 12. Vastaväittäjänä on Tomi Kiilakoski (Nuorisotutkimusseura) ja kustoksena Hannu Itkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuutta voi seurata osoitteesta https://r.jyu.fi/dissertation-rajala-290121

Väitöskirja löytyy sähköisessä muodossa Likes-tutkimuskeskuksen verkkosivuilta.

Lisätietoja: Katja Rajala, katja.rajala@likes.fi, p. 0400 658 003

CAPTCHA
Vastaamalla kysymykseen varmistat, että olet ihminen.
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 80 MB.
Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.
CAPTCHA
Vastaamalla kysymykseen varmistat, että olet ihminen.
10 + 9 =
Anna vastaus kysymykseen.